Varainhankinnan ABC – mitä se on ja kenelle?

Varainhankinta on todennäköisesti tullut jossain muodossa vastaan kaikille. Koulussa kerätään luokkaretkeen rahaa myymällä karkkeja ja keksejä naapureille ja sukulaisille, kaupoissa pyörii partiolaisia ja urheilujoukkueiden jäseniä ja yhdistykset pitävät myyjäisiä hankintojen rahoittamiseksi. Mutta kuka saa kerätä rahaa varainhankinnalla ja mitä sen toteutuksessa pitää huomioida?

Varainkeruu on muutakin kuin karkkien myymistä

Varainhankinta ja varainkeruu voidaan toteuttaa lukuisilla eri tavoilla, kuten:

  • Myymällä makeisia tai arjen kulutustavaraa
  • Arpajaisilla
  • Myyjäisillä tai pop up -kahvilalla
  • Järjestämällä tapahtumia
  • Järjestämällä talkoot

Perinteisin tapa on hankkia runsain määrin karkki- ja keksirasioita, jotka sitten yritetään saada kaikki myytyä esimerkiksi naapureille ja sukulaisille. Nykyään näitä myyntejä voi toteuttaa myös ennakkomyyntinä, eli tuotteita ei osteta ennakkoon vaan tilaukset kerätään ja myytäviä tuotteita ostetaan vain tilausten verran. Ennakkomyynnillä toteutettava varainkeruu on hyvin riskitöntä eikä vaadi mitään alkusijoitusta.

Varainhankintaa voi kuitenkin toteuttaa yhtä hyvin myös tapahtumissa, arpajaisilla tai vaikka pienellä väliaikaisella kahvilalla, jonka leipomukset ja myyntituotteet tehdään talkoohengessä. Rahan keräämisen tulee aina tapahtua vastikkeellisella myynnillä, eli pelkkiä lahjoituksia ei voi pyytää vaan tukijan tulee saada rahalleen konkreettista vastinetta.

Kuka voi toteuttaa varainhankintaa?

Lähtökohtaisesti kaikki järjestelmällinen rahankeruu ja tuloksellisen myynnin toteuttaminen on verotuksen alaista elinkeinotoimintaa, tai ainakin vaatii rahankeruuluvan. Yleishyödyllinen yhteisö voi kuitenkin kerätä varoja myös verovapaasti ja ilman rahankeruulupaa, kunhan tietyt ehdot täyttyvät.

Yleishyödyllinen yhteisö on…

Yhteisö, jonka toiminta perustuu yksinomaan ja välittömästi yleisen hyvän mielessä, jonka toiminta ei kohdistu rajoitettuihin henkilöpiireihin ja joka ei tuota toiminnallaan taloudellista etua yhteisön osallisille. Yleishyödyllisiä yhteisöjä ovat esimerkiksi koululuokat, kyläyhdistykset, työväenyhdistykset, nuorisoseurat, urheiluseurat, partiolaiset, 4H-ryhmät, kuorot ja muut harrastus- tai vapaa-ajantoimintaa edistävät yhdistykset.

Milloin rahan keräys on verovapaata?

Varainkeruu on verovapaata rahan keräystä, mutta kaikki rahankeruu ei ole varainkeruuta. Jotta rahan kerääminen voidaan katsoa verovapaaksi varainhankinnaksi, tulee kohteena tietenkin olla yleishyödyllinen yhteisö, joka saa näitä varoja kerätä. Varainhankinnan tulee myös olla epäsäännöllistä ja selkeästi kampanjaluonteista, sillä ei saa tavoitella selkeää voittoa, myyjinä tulee olla yhteisön jäsenet eikä esimerkiksi erikseen palkattu myyjä, tuotemyynti on alueellista ja ostajat tietävät, että ostoillaan tukevat valittua yhteisöä.

Varainhankinnan kampanjoilla voi kerätä rahaa yhteisön yhteisiin hankintoihin, retkiin tai kattamaan kiinteitä kuluja, kuten esimerkiksi tilavuokria.

Yhteiset tavoitteet parantavat tiimihenkeä

Rahan keräämiseen varainhankinnalla ei kannata suhtautua pakollisena pahana johon jokaisen täytyy osallistua, vaan yhteistyönä jonka onnistumisesta kaikki saavat kivan palkkion. Kun yhteistuumin päätetään sopiva tavoite ja kaikki tietävät sillä saavutettavan esimerkiksi uusia hankintoja, kisaretken, luokkaretken tai varmistetaan hyvän harrastustilan käyttö jatkossakin, on varainkeruu mukavaa ja hauskaa yhteistä tekemistä. Etenkin nuorten kanssa tavoitteet kannattaa pitää myös realistisina ja kampanja-ajat kohtalaisen lyhyinä, jotta onnistuminen ja siitä tuleva hyvä fiilis on varmemmin saavutettavissa.

Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *